torstai 31. tammikuuta 2013

European Rogaining Championships 2013



Alkulause:

Jos omistaisin henkselit niin voisin niitä hivenen paukutella!! Kuitenkin olen jalat maassa olevaa tyyppiä niin yritän olla mahdollisimman vaatimaton. Kiitän Asmoa joka rautaisella suunnistustaidollaan lähti rakentamaan meille lähes utopistista reittiä jonka pystyimme pitämään ja ylittämään yhdellä rastilla!! Lyhyesti, lähes kaikki onnistui vaikka haasteita oli mutta pystyimme ne ylittämään, nauttimaan mahtavasta kokemuksesta ja saavutimme Euroopan mestaruuskilpailussa sijan 7.

Kuva: Merja Ylihärsilä


Datat:
132,5 km
23h 45min 8s
131 b/m keskisyke
162 b/m maksimi
~4000m korkeuden lisäys/lasku
431 m matalin kohta
915 m korkein kohta
326 pistettä (363p maksimit)

Majoitus oli Barcelonassa, joten aamulla ajettiin kisapaikalle. Reput ja tavarat oli pakattu edellisenä iltana valmiiksi ja kilpailuvarusteetkin oli jo päällä. Paikalle löydettiin hyvin ja ilmoittautumisessa oli hivenen ruuhkaa. Tämän jälkeen kartat sai noutaa kun oli rengastanut itsensä Sportidentillä. Tässä vaiheessa oli hieman epäselvää saako reittiä jo suunnitella vai pitääkö odottaa kello 10:een. Omituista touhua mutta Asmon kanssa vuokra auton konepellillä alettiin suunnitella reittiä. Asmo mittasi lähdöstä lounaaseen päin reittiä kun minä laskin kartta neliön pisteet. Vasen yläkulma oli huonoin valinta ja oikea yläreuna paras. Pienet nyppylät vain vaikeuttivat reitin suunnittelua, jotka oli lounas koilinen suunnassa. Yhdessä haastettiin eri reitinvalinta vaihtoehdoista ja lopulta pääsimme aika hyvään reittivalintaan, joka pilkottiin 15km/3h pätkiin (6,5x3h, 97,5km pikaisesti mitattuna). Viimeiseksi jätettiin kiertosuunnan valinta. Aika hujahti hetkessä ja matka suuntasi lähtöön joka oli noin 500m päässä. Lähdössä vähän haastateltiin muita ja verrattiin reittejä ja poseerattiin tietysti. Lähtölaukaus oli kylän aukion kellonlyönnit ja kaikki pääsivät matkaan reippain mielin.

Täydellä resolla

reitin 1 osa
52-51-90-71-41-80-50-73-54-74-62-83-55-91-65-66-84-43-64-JuomaR

Rynnättiin muiden mukana kohti 52 rastia joka oli melkoisen ison mäen rinteellä. Jotenkin valittiin väärä polku ja sitten korjattiin oikealle joka johti siihen että rastille mentiin harjannetta pitkin. Tämä oli melkoisen huono vaihtoehto koska piikkipuskaa oli reilusti. Sinnikkäästi jatkettiin ja lopulta rasti löytyi aika ilmavasta paikasta. Rastilta lähtiessä huikattiin Mojito tytöille rastin suunta ja jatkettiin kapuamista ylös harjalle. 51 oli helppo vaikka piikkipuskaa oli vähän mutta se oli hyvin tallottua jo koska olimme kaukana kärjestä. 90 kierrettiin tietä pitkin ja maisemat olivat hulppeat. Hieman pitkäksi meinasi lähestyminen mennä mutta päästiin videon linssille ja nähtiin paikalliset boulderoijat. He hieman ihmettelivät väen paljoutta. Tästä lähdimme melkoisen kierron kautta lähestymään 71 ja kierto kannatti tehdä koska mäki oli iso ja piikikäs. Rastille lähestyminen meni hieman oikealle, mutta pienen korjauksen avulla se löytyi.

Tässä vaiheessa rutiiniksi oli muodostunut, Asmo edellä ja minä perässä. Minä varmuudeksi luin karttaa, jotta suuria virheitä ei pääse tapahtumaan. Asmolla oli myös tehokas lähestymistapa piikkipuskiin ja se hivenen tasoitti omaa kulkemista. Reitti 41 oli selkeä ja matka jatkui 80:lle jonne taas piti kavuta aika urakalla. Tarkan kartan avulla oli helpompi liikkua kuin perinteisellä 1:40000 kartalla. Alas tuleminen 50:ltä oli hivenen hankalaa mutta lopulta päästiin tielle ja kohti 73. Jyrkässä mäessä oli melkoisia kuoppia sekä jyrkänteitä mutta nämä olivat vielä helppoja kun ei tiennyt tulevasta mitään. Rasti oli taas piikki pusikossa. Matka 54:lle meni hyvin vaikka käännyttiinkin yhtä polkua liian aikaisin heti 73:lta lähdettäessä.

Kuva: Merja Ylihärsilä


74:lle Asmo löysi loistavan reitinvalinnan peltoja pitkin ja suosiolla jätettiin 34 väliin, koska sehän oli vaan täky. Kiipeäminen 62:lle rotkon kautta oli melkoinen urakka mutta hyvin se onnistui. Tässä meidän peesiin tuli  XO joukkue, jäi ylämäessä ja rastin leimauksen jälkeen autettiin tyttö yhden jyrkänteen kohdalla ylös. Kovasti kiittelivät. 83 oli aivan hirveä kivialamäki ja Janne.S sekä Pekka nähtiin rastin leimauksen yhteydessä. Tästä innostuneena lähdettiin oikaisemaan sähkölinjaa pitkin porukalla ja se vasta hidasta olikin. Lopulta päästiin ylös ja matka jatkui pienellä hölkällä edelleen. Tätä 55 rastia en muista mutta gps:n mukaan siellä käytiin. Sitten loivaa alamäkeä kohti 91 jossa ei mitään ihmeellistä. Mäessä mielestäni kuulin tuttuja ääniä mutta ketään ei näkynyt. Joitakin joukkueita tuli vastaan. Matkalla 65 huomasin yhden hyvän polun ja päätettiin vähän oikaista sitä pitkin ja kun oli laskeuduttu aika monta käyrää niin piti jatkaa samalla korolla ja kevyttä rämpimistä se olikin. Tällä valinnalla säästettiin ainakin 40-50 nousumetriä, mutta aika ehkä meni tasan.

66 meni odotetusti polkua pitkin ja matka jatkui 84:lle joka oli aukealla. Pienen hapuilun jälkeen sekin löytyi. Tästä lähdettiin innolla kohti 43 ja juotavat nesteet alkoivat olevaan aika vähissä. Rasti löytyi helposti koska muitakin oli paikalla ja kun lähdettiin kohti 64 jouduttiin tekemään pieni kiemura tietä pitkin kun edessä olisi ollut läpipääsemätöntä piikkipuskaa. Pikku hiljaa hämärsi ja toinen joukkue joka meni samaan suuntaan ei osannut antaa meille peesi apua niin teimme oman ratkaisun ja lähestyimme rohkeasti suoralla linjalla kohti 64 joka oli helppo poimia. Sitten kylään juomarastille joka löytyi talon kyljestä. Se oli paikallinen vesiposti ja muitakin oli tankkaamassa. Kartan mukaisella vesirastilla sitten ei mitään näkynyt ja ajattelimme että varmaan se tarkoitti tuota keskustan vesipostia, jota ei ollut erikseen nauhalla merkattu.

Tähän asti juoksimme kaikki selkeät kohdat ja ylämäet käveltiin. Nestettä oli kulunut 2l juomapussi ja energiaa oli tankattu. Nyt saatiin laittaa lamput ja lisää vaatetta päälle. Olimme myös muuttaneet hieman reittiä, koska tulimme kylään tankkaamaan. Alkuperäinen reitti meni suoraan 64-85 välin muistaakseni.

Täydellä resolla

reitin 2 osa
67-85-75-56-86-61-36-57-76-92-77-47-70
Tauon jälkeen matkaan ja pienen haeskelun jälkeen oikea reitti ylöspäin löytyi. Rastille mentiin varmasti polkua pitkin ja muitakin valoja oli liikenteessä. Tästä suunnistettiin 85, jossa näimme toisen paikallisen joukkueen ja hieman peesasimme, jotta näemme kiertävätkö ne samasta paikasta kuin me. Sama reitti meillä oli 75 saakka. Tässä meidän reitti lähti takaisin ylös 56:lle. Meidän olisi pitänyt aikaisemmin hakea rastit 71-45-86-67-41 jotta olisimme voineet hakea 46 ja 35 rastit. Tämä on tätä jälkipeliä.

56:lla olisi ollut komeat maisemat, mutta nyt oli pimeätä, silti jyrkänne näytti huimalta. Tästä jatkettiin 86 rastia kohti ja yritettiin katsoa oiko mahdollisuutta, mutta sellaista ei näkynyt. Muistaakseni myös tässä vaiheessa tai aikaisemmin kuului jotain aseen laukkausääniä muutaman kerran. Jälkikäteen kuulimme, että samassa maastossa olisi ollut metsästäjiä metsällä. Ihmettelen vaan mitkä pimeänäkölaitteet niillä oikein oli. Hirmu kapuaminen oli 86 rastilta takaisin ylös ja risteyksiä oli ennen 61 rastia todella paljon ja suunnalla piti valita oikea.

Tästä jatkettiin suunnitelman mukaan 36-57-76 ilman hankaluuksia mutta lähtö 76 jälkeen oli ihan uskomatonta piikkipuskaa taas. Päästiin läpi ja 92 ajateltiin hieman oikaista ja vastassa oli kaatuneita puita sekä puskaa. Tästä kuitenkin selvittiin. Seuraavaksi oli edessä pitkiä tieosuuksia mutta kummankaan tossu ei lähtenyt juoksuun tässä loivassa hivuttavassa nousussa. Kävellen edettiin edelleen vaikka tuulisella tiellä välillä oli kylmä. 77 rutiinilla ja 47:lle mentäessä Asmo yritti poiketa tieltä aikaisemmin rastin suuntaan, mutta väsyneenä pystyin selventämään missä olemme. Samalla huomasimme miten kuu valaisee ja säästimme otsavalon akkuja sammuttamalla valot ja etenemällä kuun valossa. Se oli todella hienoa!

Lähellä 47 näimme pari muuta joukkuetta tulevan rastilta ja lähdimme hakemaan rastin hevosenkengästä. Pelattiin varman päälle 70 reitin valinnassa ja otettiin se takakautta koukkaamalla. Metsän läpi olisi todennäköisesti tässä kohtaa päässyt ilman suuria piikkipuskia.

Täydellä resolla

reitin 3 osa
60-88-58-87-79-JuomaR-48-39-69-93-68-89

Matka joutui nopeasti ja 60 oli muuten helppo mitä nyt lähellä rastia oli sitä tuttua piikkipuskaa. Oikeastaan lähes kaikki metsäpätkät oli jonkinlaista piikki puskaa, jos se oli alle polvenkorkuista niin se oli helppoa mennä. Taas korkeista puskista ei päässyt mitenkään läpi. Tämän jälkeen kartalla oli vesi rasti merkattu ja meillä mehut loppu. Yllätys yllätys paikalla oli vain tyhjiä 8l vesi kannuja 5kpl. Älytöntä siis 40l vettä ja se riittää noin 10 joukkueelle. No tutkittiin karttaa ja päätettiin suunnata lähteelle ennen 48 mutkan kautta. Vettä piti jostain saada.

88 meni kivasti ja matkalla 58 koirat haukkuivat meitä ja jouduimme hieman oikomaan eripaikasta. Lisäksi tien kohdalla meitä lähti seuraamaan yksi musta kissa. Se seurasi meitä kunnes oikaisimme rasti kanjoniin niin kissa pujahti kait puuhun ja tuumasi meidän olevan hulluja kun tuonne pusikkoon menevät. Kanjoni oli paha mutta päästiin kuitenkin sieltä läpi ja +5 pistettä tuli tikkuun. Nyt piti pitää pää kylmänä ja mennä rasti kerrallaan. Välillä ajatteli ettei täältä hengissä selviä mutta jatkettava oli. Jossain vaiheessa kuulimme metsästä rytinää ja joku metsän eläin oli meitä säikähtänyt. Sekä yhdellä aukealla tiepätkällä näimme pienen villisian ja kun kytkin kaukovalot päälle se lähti pinkomaan pakoon.

Kuva: Merja Ylihärsilä


87 rastia hieman haettiin kun ei ihan heti uskallettu mennä tarpeeksi pitkälle mutta aikaa ei mennyt juurikaan hukkaan. Puskat suhinalla paineltiin 79 kohti ja yksi ojan ylitys meinasi aiheuttaa päänvaivaa. Rasti löytyi hyvin. Nyt päästään juomarastille ja katseltiin kovasti mistä kannattaa nousta ja kohtalainen ura löydettiin. Päästiin harjanteelle ja sitten huomattiin että rasti onkin kanjonissa. Lähettiin ihan hyvästä kohtaa rastille mutta kun päästiin riittävästi alaspäin usko loppui ja olin sitä mieltä että ollaan liian alhaalla. Kuulin veden lorinaa ja oltiin molemmat hiljaa. Suunnistettiin sitä kohti mutta mitään muuta kuin piikkipuskia tuli vastaan. Halusin varmistaa ettei olla liian alhaalla niin suunnattiin hieman itään jotta tie löytyisi. Nousimme ylös ja tulimme aukealle paikalle. Eikä enää kuulunut veden lorinaa. Siinä molemmat ihmeteltiin että hemmetti kun on hankala maasto.

Lopulta kuviteltiin tietävämme missä olemme ja palasimme takaisin sinne mistä lähdimme. Tässä vaiheessa mentiin lisää alaspäin ja muka nähtiin taas joku tie. Tietä siinä ei kuitenkaan ollut. Veden lorina ihan kuin kuuluisi taas. Mentiin alaspäin lisää ja tietä ei näkynyt. Siinä vaiheessa ei oikein tiedetty mihin päin pitäisi suunnata. Laitoin Lupinen pitkät päälle ja päätin mennä vieläkin alemmaksi. Lopulta löysin tien ihan super alhaalta. Tämä oli oikea tie ja juomapiste löytyivät lopulta. Aikaa tässä meni ihan tuhottomasti hukkaan ja yhtään pistettä ei saanut ja syynä oli järjestäjien pihistys vesipisteen vesimäärässä, perkele!

Juomapussit täytettiin ja tankkasin mustikkakeiton samalla. Tällä nesteellä pitää pärjätä loppuun asti koska kartan yläosassa ei ollut virallisia vesipisteitä tosin mulla oli vedenpuhdistus tabuja varaksi. Asmo oli virallinen lähdeveden maistaja ja hyvältä vesi maistui.

48-39-69 meni helposti ja 69 tultaessa toinen joukkue kaarti oikealle ja me mentiin suoraan rastille ja ohjattiin kaverit paikalle. Oikominen oli päivän sana ja 93-68 meni sukkana. 89 luola oli myös helppo ja tässä vaiheessa mun sormet oli niin jäässä että piti ottaa kädenlämmittimet käyttöön luolassa.

Täydellä resolla

reitin 4 osa
59-78-49-81-53-42-63-82-40-31

Odottelin että sormet lämpiävät kun noustaan 59:lle mutta viileätä niillä oli vaikka lämmittimet puhalsivat täysillä, tosin minulla oli fleese sormikkaat. Lämpötila oli noin nollassa ja maasto kuurassa paikka paikoin. Rastia etsittiin kauan ja välillä muka näinkin sen mutta se oli joku valkoinen kyltti. Luin määritteen uudestaan ja ymmärsin sen tarkoittavan kuusi puuta ja mäellä oli yksi havupuu, varmistin onko Asmo samaa mieltä ja sinne siis yhdessä suunnattiin ja siellä se oli.

Kuva: Merja Ylihärsilä


Jatko eteni kivasti kunnes tuli vastaan jyrkänne josta ei päässyt alas ja piti kiertää se. Alhaalla tiellä neuvottiin että sinne vaan jyrkänteen vasemmalta puolelta. 78 oli hankala kun noustiin hieman liian aikaisin ylös ja hajaannuttiin etsimään rastia. Näin toisen tiimin ja se meni rastille suoraan ja kutsuin Asmon paikalle ja samalla pakkasin ylimääräiset vaatteet reppuun, koska nyt alkoi olemaan jo aika lämmintä.

41-81 helposti mutta 81 jälkeen lähettiin kiertämään jyrkännettä oikealta ja Asmo kiipesi helposti jyrkännettä pitkin ylös. Mä en päässyt kun olin niin lyhyt ja ei uskaltanut ottaa riskiä irtokivistä. Joten Asmo katsoi pystyykö ylös tulemaan muualta ja lähdin kiertämään jyrkännettä kauempaa ja pääsin sieltä kautta hyvin ylös. Onneksi ei käynyt kuinkaan. 53-42 sukkana.

63 piti olla joku nenä ja missään jyrkänteen päällä ei sellaista näkynyt. Väsy oli ja ajatus ei toiminut mutta Asmo oli sitä mieltä että pakko sen on olla alhaalla montussa eli sinne siis ylijyrkkää rinnettä laskien ja risuista tukea ottaen. Rasti oli montun pohjalla olevassa nyppylä nenässä joka sekin oli ainakin yli 5m korkea. Montun jyrkänne oli jotain 20-30m ehkä.

Kuva: Merja Ylihärsilä


Oltiin yhdessä päätetty että 82 otetaan ja sitten tiellä päätetään ehditäänkö 40 vai ei. Mun kompassi oli juuri sopiva tuohon mittakaavaan ja laskin että 20 min aikaa hakea 40 ja sitten on aikaa hakea 31 ja ehditään maaliin. Loppu hölkättiin ja hyvin ehdittiin määräajassa 40:lle. Nyt ei ollut mitään hätää varmasti maalin ja siinä tuumasin että jos matkalla vihoitellut akilles napsahtaa niin pyydän reppuselkä kyydin Asmolta maaliin saakka. 31 mentiin varovasti ja meille kerrottiin että hyvin ehditään maaliin vaikka ei juostaisikaan. Menimme varmaa reittiä keskusaukiolla ja leimaus. Jes maalissa!

Varusteet:

4kpl geeliä
2kpl Dragsteri karkkia
4kpl Power bar energia karkkeja
1kpl Mustikkasoppa
1kpl mini rusina paketti
3kpl Mysli patukoita
1kpl glukoosipastilli pötkö
2kpl 1dl energia tiiviste juomaa
5kpl urhailujuoma tabletteja

Kädenlämmittimet
Vara buffit + yksi puolikas
Haglöfs ohut pipo
Otsavalo + vara akku
Tuulitakki
T-paita
Pitkähihainen paita
Pitkät trikoot
Merino kalsarit
Tuulihousut
Fleese hanskat
Kompassi
Macpac reppu

Loppusanat:
Aivan perkeleen hieno reissu! Asmo vihjaili että hän oli vain matkustajana mukana, mutta mielestäni olimme molemmat matkustajia tällä Espanjalaisella huippu kartalla ja voimme molemmat paukutella henkseleitä jos vain omistaisimme sellaiset!

Kuva: Merja Ylihärsilä


Kuvasatoa Merjan kuvaamana

Järjestäjien sivut

Kuljettu reitti täydellä resolla


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti