sunnuntai 28. syyskuuta 2014

X-Kaato

Seikkailuista seikkailuun! Syksyn perinteinen multisport.fi:n viimeinen osakilpailu järjestettiin lähes kotinummilla urbaanissa ympäristössä. Tämä mahdollisti monelle lajiin tutustumisen ja konkareille hyvää haastetta erinomaisten questien muodossa. Harmillisesti syksyn ensimmäinen myrsky peruutti melontaosuuden, joka olisi toiminut hyvänä palauttavana osuutena. Nythän kisa oli lähes suunnistus duathlon.


Lajit (kuntosarja):
- Yksi telamiina ja reppu kantoon ota! Ihan tuli ne inttiajat mieleen.

- Startin jälkeen 400m ratakierros telamiina selässä. Lähdin reippaasti matkaan mutta säästellen.


- Paikanna 2 rastia mallikartoista omalle kartalle ja hae ne. Toisen rastin sain lähes heti omalle kartalle pisteeksi ja toinen oli hankala ja kysyinkin mennäänkö säkällä vai tarkistanko paikan, tarkisin summitaisen suunnan. Lopulta peesasimme hieman muutamaa joukkuetta ekalle rastille. Toinen rasti meni jo paremmin omilla avuilla. Paluu vaihtopaikalle ja telamiinan luovutus kevensi jalkaa kummasti. ~2,4km tuli prologille matkaa.


- MTB osuus 1-3, ekalla rastilla hirmu härdelliä ja joku oli jo hukannut kaverinsa 1 rastilla ja lopulta löysivät toisensa läheltä pyöräparkkiamme. Arvoin lähtösuuntaa kommenttien kera pari kertaa ja lopulta löysin oikean suunnan kohti 2:sta. Lopulta 2-3 rastit poimittiin sujuvasti.


- Liitokiekko quest, hae korit järjestyksessä 8-17-3-10, 'kännykkä_kamera_suunnistus', Tämä oli melkoista säätämistä. Kartta ei sopinut maastoon ja isoa pääkarttaa en hyödyntänyt vaan kännykällä kuva seinällä olevasta info kartasta, joista toinen valottui liikaa, suunta johonkin suuntaa. Ekana saavuttiin 16-start/17-korille, jossa oli emit ja Merja tuumasi heti, että varmaan pitäisi hakea rastit järjestyksessä. Siispä suunta kohti 8 ja palattiin sitten takaisin 17 restille. 3 oli selkein hakea ja 10 rasti ei näkynyt kunnolla kuvassa, mutta arvasin sen sijainnin lähelle 8:a. Loppuvarmistus rastien hakujärjestyksestä vielä ennenkuin matka jatkui. ~2,2km liitokiekkoilua.


- MTB jatkuu 3-5, menivät suunnitelman mukaisesti, joista 4 rasti haettiin suosiolla tossujen kanssa tien vierestä.

- Juoksu 6-7, tarkkailtiin omia sijoituksia ja päädyttiin tasaiseen vauhtiin vetonarun kanssa, joka piristi tiimin nopeutta ehkä hieman liikaakin. Matkalla paikansin tuon 8 rastin sijainnin sillan toiselle puolelle.


- Suunnistus rulla/taitto/mielikuva-kartalla 32-33-31 järjestyksessä, tämä meinasi koituia hankalaksi kartaksi, mutta lähdin hakemaan ekaa rastia 32 ihan sen perusteella, että sijaitsee lännessä ja meren vieressä niin suunta on etelään k-pisteeltä. Ennen rastia löysin start kolmion kartalta ja leimauksen jäkeen varmistuttiin rastien järjestyksestä pariinkin otteeseen. Seuraava olisi 33 eli etelään ja itään pitää päästä. Omassa mielessä hahmotin palaset omille paikoille sitten polut sekä tiet yhdistyivät hyvin. 31:ltä matkalla lajin vaihtoon "7" leimaan oli pientä hakua, mutta mutkat suoristettiin polkuja käyttämällä. Kisan jälkeen kartan analyysi tuotti rulla/taitto kartta tunnisteen. Matkaa tuli n.2,9km


- Melonta peruttu, eli juokse rastit 7-10. Hieman oli tylsää juosten poimia nämä rastit. Mutta säätä pitää kunnioittaa. Samalla tuumasin, että meloen nämä rastit olisivat lisänneet rantautumisen ja kajakista nousemisen, jotta leimaus olisi onnistunut. Extra nousuja olisi silloin tullut kajakista, joka ei aina ole helppoa.

- Yksi kikkari/joukkue 11-12 pyöräilykypärä pakollinen, Tässä oli jo etukäteen päätetty että minä juoksen ja Merja palauttelee kikkarilla, kikkari myös vaihdettiin ennen lähtöä kapearenkaiseen malliin. Alamäkien 2-päällä kikkarointia ei pystytty hyödyntämään, koska en ottanut itselle pyöräilykypärää mukaan joka oli pakollinen kikkarilla edetettä. Tämä olisi kyllä nopeuttanut tiimimme vauhtia tällä osuudella. Kikkarointia tuli 3,7km eli se oli juoksua mulle.

- MTB osuus 13-18, rastit löytyivät ongelmitta ja maasto oli mukavaa, 15 rasti haettiin tossulla mäen päältä ja joutui hieman kurkkimaan noihin juoksuhautoihin kun kartan mittakaava oli summittainen. Vihje kuitenkin paljasti osittain rastin sijainnin, tunnelma oli kuin geokätkö-etsinöissä. Pyöräilyä tuli yhteensä n.17km.


- Loppusuunnistus 1-3, (4==18) (19-21), alussa mentiin vetonarulla vielä mutta loppu tultiin pienellä puuskutuksella ja rymymäkiä lasketellen. Vetonaru oli vissin ollut sen verran pinkeellä et loppu mentiin teho alueen punarajalla. Matka ~1,3km


- Maali, "onko maali jo suoran päässä?" Kyllä se siellä on. Eikuin hippulat vinkuen maalileimaukseen ja mahti tuuletukset kameralle!


Matkaa mittarin tuli 37,9km ja aikaa meni 3h 39min.

GPS reitin latasin rastit.fi palveluun.

Alustavien tulosten mukaan oltiin 4. kuntosarjassa!

Hieno seikkailu, kiitos!

lauantai 27. syyskuuta 2014

Via Ferrata vaellus

Via Ferrata vaellusviikko Italian Dolomiiteilla 6 - 14.9.2014

Aika sanattomaksi menee kun reissussa kuvasin +64GB videoo ja kuvia. Joten pitemmittä jorinoitta listaan tähän videot ja kuvalinkit. Kuitenkin pienen sanasen voisi noista pitkistä videoista tuumata. Reissuhan oli 10 hengen porukka reissu ja sen takia videot ovat hieman pitkiä jotta ne jäävät muistoihimme. Mielestäni ne ovat antoisia syksyn hämärtyviin iltoihin. Toiseksi ihan en ollut palautunut tuosta UTMB kisasta, joten tämä palauttelu viikko meni muutamaan otteeseen urheilun puolelle. Kiireestä huolimatta sain taltiotua ennen kokemattomia maisemia ja tunnelmia, kiitos!

Reitti kulki:
1. Rif.Croda da Lago to Rif. Scoiattoli
2. Rif. Scoiattoli to Averau to Lagazuoi Pizo
3. Lagazuoi Pizo to Galleria tunnel to Col Calina
4. Rif G Lorenzi to Cima de Meso
5. Cascata de Fannes to Alb Fiames to Rif Locatelli
6. Rif Locatelli to Torre di Toblin to Misurina lake

Antoisaa elokuvailtaa!







suoralinkit videoihin:
http://youtu.be/cLUKDhXtCtI
http://youtu.be/PbUs9eD2tro
http://youtu.be/hg7aqIeaeok
http://youtu.be/hrn59k8kbkc
http://youtu.be/S8bqAP73W0M
http://youtu.be/JC9LRs4Cj3w

Kuvalinkit:
https://picasaweb.google.com/112086854821149137218/ViaFerrataDolomitiItaly1Paiva?authkey=Gv1sRgCKzg8PfYl7_IkgE&noredirect=1#slideshow
https://picasaweb.google.com/112086854821149137218/ViaFerrataDolomitiItaly2Paiva?authkey=Gv1sRgCMO5gYWwis_vIw&noredirect=1#slideshow
https://picasaweb.google.com/112086854821149137218/ViaFerrataDolomitiItaly3Paiva?authkey=Gv1sRgCJLqpYDyj5iuWA&noredirect=1#slideshow
https://picasaweb.google.com/112086854821149137218/ViaFerrataDolomitiItaly4Paiva?authkey=Gv1sRgCPeHjZq_yOHzkAE&noredirect=1#slideshow
https://picasaweb.google.com/112086854821149137218/ViaFerrataDolomitiItaly5PaivaOs2?authkey=Gv1sRgCIjRnZrp45_qogE&noredirect=1#slideshow
https://picasaweb.google.com/112086854821149137218/ViaFerrataDolomitiItaly5PaivaOs1?authkey=Gv1sRgCKquyubmu5XEkwE&noredirect=1#slideshow
https://picasaweb.google.com/112086854821149137218/ViaFerrataDolomitiItaly6Paiva?authkey=Gv1sRgCMOexre4rY3pSA&noredirect=1#slideshow



perjantai 5. syyskuuta 2014

Ultra-Trail du Mont-Blanc - UTMB

' Jos et pääse vuoren luokse, anna sen tulla luoksesi ! '


Historiaa:
Viime syksynä näytti siltä että pisteitä voisi saada kasaan tarpeeksi jos menee mammuttimarssin. Sovin Kapun kanssa yhteisestä reissusta ja molemmat lähdettin mammuttia taivaltamaan. Pisteet oli lopulta kasassa ja laitoin arvan menemään. Yllättäen tulin valituksi kisaan ja eihän tätä tilaisuustta voinut jättää käyttämättä.


Startti ja eka yö, 0km:

Ennen starttia satoi kaatamalla ja olin itse maalissa olevan huoltoteltan alla, mutta silti laitoin sadetakin päälle. Kuvasin kameralla osallistujia, kun selostaja nostatti ranskaksi tunnelmaa. Hetken odottelun jälkeen pääsimme matkaan hissun kissun, kun meitä oli kuitenkin reilut 2300. Sade väheni ja pidin sadetakin pakkaustauon. Ennen ekaa mäkeä löysin Pekan ja Tommin. Muut kisaajat keskittyivät kuuntelemaan meidän juttuja kun heistä ei ollut vielä juttuseuraksi. Hieman ihmettelivät miksi olin niin joukon häntäpäässä, mutta totesin homman olevan ihan aikataulussa. Ekan ison mäen puolessavälissä jouduin vielä jumppaamaan sadetakin päälle, jonka lopulta päätin pitää päällä koko yön.


Oikeastaan ensimmäinen yö tuntui olevan aika lyhyt vaikka kestikin lähes 10 tuntia. Itse olin tulostanut ja teipannut juomapulloihin reittikartan sekä väliaika taulukon teknisistä datoista. Niitä tuli tutkittua rivi kerralla mitä on tiedossa ja mihin aikaan missäkin huollossa olisi hyvä olla. Tarkemmin ajateltuna olisi pitänyt vielä olla korkeusprofiili kartta välimatkoineen, kun excel taulukon numerot vilistivät välillä silmissä.

Sateen takia reitti oli aika mutainen ja liukas niissä kohdin missä ei ollut kivikkoa. Toki hyvää kovaksi tamppautunuttakin reittiä oli. Olin saanut myös matkaradion päälle ja ihan joka paikassa se ei kuulunut mutta sitä oli mukava kuunnella. Itse en pidä korvanapeista, kun ne ei toimi mulla. Järjestäjiäkin näkyi matkanvarrella yllättävänkin hankalissa paikoissa eli ovat joutuneet laittamaan itsensäkin peliin.


Aamuaurinko ja päivä, 69km ~13h:

Lopulta saavuin huoltoon jossa dropbag odotti kaikkine kuivine varusteine ja hekkuineen. Pikainen kamojen vaihto ja tankkaus yläkerran ravintola huoltopisteellä. Hieman oli vähän höpö höpö olo jo ekasta yöstä vaikka nippa nappa olin puolivälin tuntumassa. Jotenkin matka ei vaikutanut pahalta ja cut-off ajatkin olivat hyvällä marginaalilla.

Yhden kerran istuin polunviereen kivelle puhelinta naputtelee ja twiittiä laittaessa kanssamatkaaja kysyi, että onko kaikki hyvin? Siihen tuumasin laittavani twiittiä maailmalle tästä hienosta tapahtumasta ja tunnelmista. Toki enemmänkin noita kuvia tuli kisapuhelimen kortille. Maisemat muuttuivat entistä hienommaksi ja jylhemmiksi. Valoisalla näki myös pieniä tikku-ukkoja kaukana horisontissa vuorien harjanteilla ja värikkäät asut paljastivat minne reitti suuntasi.


Matkaradion toimimattomuuteen pitää saada joku korjaus, koska sitä olisi ollut hienoa kuunnella koko matka. Alun puolikkaalla 80k:lla, kun se ajoittain toimi niin siitä oli paljon iloa pimeässä. Onneksi oli puhelin sekä GoPro mukana tukemassa elektronista varustautumista.

Jossain kohtaa matkaa, kun niitä cut-off aikoja katselin niin päätin että täältä pitää tulla maaliin vaikka mikä olisi. Systemaattisesti ja järjestelmällisesti toimien jokaisella huoltopaikalla. Tein jopa suola kahvia pari kertaa ja hiilihapollinen vesi oli hyvin palauttavaa. Hieman kateeksi kävi jälkimmäisellä puoliskolla, kun porukkaa huollettiin ihan tunteella ja tuotiin kaikki nenän eteen sekä hoidettiin kaikki valmiiksi.


Isovarpaiden kynnet poksahtivat kivasti, kun lopulta löysin mini linkkarista oikeat terät. Tosiaan edellisessä huollossa oli jo mennyt tankkauksen takia pitkään ja sen jälkeisellä osuudella ihmettelin jalkojen kipua ja päätin tarkastaa tilanteen. Lopulta sain sukat pois kun olivat liimautuneet compeedien kanssa. Jalat ihan höyrysivät ja vasemman jalan kynsi oli noussut ainakin puolisenttiä ilmassa. No molempiin pikku poksautukset ja teippiä päälle ja ei kun radalle vaan.

Toka yö 124km ~25,5h:


Pimeyden laskeuduttua toistamiseen odottelin väsymyksen tulemista. Sen sijaan kivissä alkoi näkymään syherö kuvioita jotka muodostuivat kastuneista jalanjäljistä. Pari kertaa näin hahmoja oikealla muttei sillä ketään ollut. Lisäksi yksi kanto näytti ihan metsä peikolta. Ihan muutaman kerran tuli pieni väsymys hetki tauolla,  mutta se meni ohi nopeasti kun matka jatkui. Tauoilla myös näkyi aina samoja kanssakisaajia. Jotenkin oltiin löydetty sama vauhtiporukka. Pimeillä poluilla kuuntelin muutamien juttuja ja tässä vaiheessa muutkin alkoivat enempi juttelemaan. Toki yllättävän hiljaista oli vaikka eikös etelässä asuvat pitäisivät olla puheliaampia.

Lopun mäki tuolle La Flegerelle oli tosi hidasta tunkkausta! Olin jo aikaisemin edellisenvuoden 80k kisassa mennyt tuota mäkeä ja muistelin sen olevan helppoa mutta ei se ollutkaan. Mäki vain jatkui ja jatkui eikä sumussa loppua näkynyt. Valot vain vilkuivat ylempänä ja ylempänä. Jyrkimmän tunkkauksen jälkeen kivikko jatkui hapuilevana ja polkua ei juurikaan ollut näkyvissä. Lopulta kirkas valo näkyi ja sen ympärillä oli porukkaa puuskuttamassa. Tarjolla olisi ollut pikku määrä juotavaa ja energiaa kassissa. Kurvasin paikan kautta ja jatkoin hidasta taivallustani.

Maali ja loppuselitykset 169km ~+39h:

Maaliin tulo oli ruuhkan takia hieman vauhdikkaampi kun piti ohittaa vaikka kuinka monta että pääsi lopun kuvaan fiilistelemään oikeen kunnolla! BlackDiamond vaellus sauvat olivat aivan mahtavat ja annoin niille pienen pusun maalissa!



Lopussa omat nallekarkit maistuivat ihan älyttömän hyviltä! Salmiakit eivät kestä omassa rasiassa vaan ne pitäisi pakata minigrip pusseihin kuten muutkin eväät olivat. Sekä urheilujuoma tableteista tulee ihan jauhoa jos pötkö matkustaa repussa pitkän matkaa. Sekä pitää ihmeellistä kolisevaa ääntä. Numerolapulla sai hakea maalissa olevasta huoltopöydästä ihan kaikkee ja niin paljon kun vaan kehtas. Alun huolloissa oli ehkä vähän tiukempi linja mutta lopussa oli huippu palvelua ja kyseltiin vointia.

Nyt on takki tyhjä ja ei tiedä miten tästä jatketaan, huhu puheet kertovat jostain Ptl/Tor seikkailusta, mutta olen jalat maassa pysyvää tyyppiä niin sitä pitää ihan katsoa ajan kanssa. Kuulin että vanhat tervaskannot ovat kova luu näissäkin karkeloissa, joten ilman vammoja tätä Palauttelua voidaan jatkaa uusien haasteiden ja maisemien parissa vielä useita vuosikymmeniä..

Koko reissun alun ja puoliväkin sekä osan loppua pelasin varman päälle, koska halusin tulla maaliin täällä enkä keskeyttää mihinkään nilkan pyöräytykseen. Lopun menin hieman riskillä ja muutama kerran meinasin kompastua kun väsyneet jalat eivät enään nousseet riittävän korkealle. Eniten homma otti isovarmpaan kynsiin sekä etureisiin joissa ilmeisesti on liian vähän jerkkua. Sekä jalat turposivat oikeen lahjakkaasti tästä reissusta. Pitäs kait olla joku istu perseellä 48h ni olis jaloille helpompaa. Olisihan sitä voinut hieman kasvattaa tuota riskiä mutta ei siinä olisi ollut järkeä. Tarkemmin ajateltua noi sauvat hieman hidastavat nopeeta kivi hyppelyä mutta kun reidet väsähtää niin niistä on hirmu apu ja alussa ne rytmittävät vauhtia ja antavat käsille tekemistä sekä lämpöä. Toki treenit tulee menemään ilman sauvoja kun laina vehkeillä tämäkin matka taitettiin. Kiitos Merja!



Tulen kantamaan UTMB Finisher liiviä kunniottaen jokaista oman polkunsa tallaajaa!

"jokainen meistä on omalla tavallaan erikoinen ihminen..." - Kapteeni

Ehkä vielä joskus uudestaan lähden aistimaan näitä tunnelmia... Kuka tietää. Piankin?

Seikkailudata: Ultra-Trail du Mont-Blanc | Garmin Adventures
GarminConnect: klik
Kuvat: klik
UTMBsivut