sunnuntai 18. elokuuta 2013

Snow Flakes Seikkailu

Medium Menijät (ei niin aikaisin herätys) H2 hajonta osui tämänkertaiseen seikkailuun, eli se tarkoitti alkutehtävän jälkeen lajit olisivat suunnistus, pyöräily ja melonta viimeisenä lajina. Mausteena tähän soppaan oli sitten vielä 4 yllätystehtävää sekä tuo alkutehtävä. Reitin suunnitteluun meni tavallista enemmän aikaa ja sain kaikki materiaalit sullottua 2 x A4 suunnistusmuoviin teipattuna.



Lähtötehtävä oli kerätä rastit vapaassa järjestyksessä ja värittää oikea väri kilpailukorttiin. Meillä tämä oli muovin alla. joten väritys ei tietty toiminut. Kirjasin sitten annettuun karttaan ne kirjaimet jokaisen rastiympyrän kohdalle ja yritin väritkin katsoa ja kirjata nekin karttaan. Hirveetä sähellystä tämä oli mutta minkäs teet.

Pikkukartan tuuppasin pyörän karttatelineeseen ja jatketiin suunnistuksella. Ekalla rastilla oli sotilasrata jossa mentiin ali, yli ja kiivettiin sekä roikuttiin ja tasapainoteltiin. Ihan hyvin se meni ja leimattiin sitten yhden tolpan nokassa. Itse suunnistus meni hyvin vaikka pientä hakua reitinvalinnoissa olikin. S8 tossut kastuivat ekan kerran ja melkein jouduttiin uimaan kun seurasin muiden jälkiä ison ojan luokse. Vähän peruuteltiin ja hyvä tie lopulta löytyi. Maastossa on paljon sotilas-polkuja ja reittejä niin kartta oli vähän sinne päin mutta korkeuskäyrät pitivät hyvin paikkansa. Matkaa tuli 9km joka sisältää prologin eli alku suunnistuksen joka oli noin 2,4km, aikaa meni 1h 7min.


Pyörä osuus alkoi heti ekalla rastilla lisätehtävällä, joka oli crossi radalla ajoa. Siinä oli isoa mäkeä ja märkä lätäkkö sekä polkua ohjattua reittiä pitkin. Ihan helppo se oli. Mentiin pääosin tietä pitkin ja tilanteita oli ainakin kun käännyttiin ylös P3 rastille. P5 rastilla oli sitten extra-suunnistusta, johon kuului lyhyt uinti hiekkamontun saarelle (toisen vain tarvitsi suorittaa se rasti), jolla molemmat kynät lakkasivat toimimasta (permanent/kuulakärkikynä). Loput 3 rastia lueteltiin muistista ja saatiin järjestäjiltä leima kuponkiin. P7 rastilla oli ohjeet ajaa 1500m josta saa lisäohjeita. Otettiin kaksi jätesäkkiä ja laitettiin ämpärillinen hiekkaa niihin ja kannettiin ne noin 75m päähän ja leimattiin. Pyörämatka jatkui ja tässä olisi ollut hyvä oiko ylös mutta mönkijä tukki uran ja päätin kiertää. Kiertoa tehdessä yritin vielä oikaista toisen tiimin perässä mutta olisi tämäkin pitänyt kiertää kunnolla. Loput 3 rastia oli hidasta polkua ja ehkä kiertäminen olisi kannattanut mutta kun täällä piti olla uusia uria muttei niitä löytynyt. Vaihdossa pyörän mittari näytti 28km 1h 36min + extra tehtävät jotka veivät ainakin 15min. Koko aika näytti nyt 3h 2min kun lähettiin pyöräilemään melonta osuudelle.


Melonta lähti hyvin liikkeelle ja onneksi ei tarvinnut kanoottia kantaa juurikaan yhtään. Tuuli enteili hankalaa keliä mutta onneksi sivuttaistuuli vasta yltyi kunnolla kun oltiin jo vastaisessa. C3 rasti oli liikkunut jonkun verran etelään jostain syystä mutta gps ei valehtele vesillä ;-) Rastit poimittiin hyvin ja vain kerran kartta meinasi lentää kanootista tuulen takia ja ohitettiin noin 4 joukkuetta melonnan aikana. Muilla osuuksilla oli vaikea sanoa omaa sijoitusta hajonnan/reitinvalintojen takia.


Maaliin saavuttiin ajassa 3h 50min ja matkaa tuli 42,8km. Tämä oli hyvä palautus treeni minulle ja vähän kovempi keikka Merjalle. Maalissa sain selitellä alun prologi karttan merkintöjä ja annoin molemmat todistukseksi siitä että rastit on kierretty ja kirjaimet merkitty karttaan. Pientä huilia ja maali-kuvat, sit soppaa huiviin ja jutusteltiin tuttujen kanssa. Ei pöllömpi keikka!

maanantai 12. elokuuta 2013

Retki-Rogaining 24h

Pirunvuoren Ponnistus koostui äijä tiimistä ja toiseen tiimiin oli laitettu paremmat puoliskot n-energialla. Ajatus oli testata miten pidempi keikka onnistuu yhdessä ja samalla jakaa fiiliksiä. Nautiskelu tosin muuttui jalkapohjien kuumotukseen ja ihmettelyyn miksi taas olen täällä ja aamuöiseen hiljaisuuteen.. Vastauksia tuli moneen asiaan ja toivottasti olemme kaikki viisaampia tämän jälkeen. Dakota kuitenkin jää väliin, kun tämä 24h on liian pitkä aika mun makuun.

Kartat noudettiin jonon hänniltä ja kuulemma se enteilisi jotain huonoa. Kuitenkin Kaitsun kanssa saatiin oma reitti kasaan noin 30 minuutissa ja tehtiin pieniä viilauksia siihen, mutta runko oli hyvä. Paljon isoja pisteitä ja vain yksi juomarasti. Kartan oikeaan yläkulmaan tuli 3 vaaka väliä, jotka olivat vaihtoehtoina riippuen miten alku olisi edennyt. Alin oli huonoin(R15 hash house) ja keski ok ja ylin paras. Nämä ovat kartalla punaisella yliviivauskynällä (Iso kartta linkki). Loppupuolellakin reittiä pystyisi venyttämään jos siltä näyttää. Mittausten mukaan reitin pituudeksi tulisi +80km.


Lähdössä höpistiin niitä näitä tuttujen kanssa ja järjestäjätkin hermostuivat, kun porukka ei ollut tarpeeksi hiljaa. No viime hetken ohjeet saatiin jotenkin perille. Lähettiin ihan hissukseen liikenteeseen ja annettiin muiden tehdä uraa. Ekalla rastilla HollEmot ihmettelivät miten me ei olla kärjessä. Sain kuitenkin hyviä kuvia ja selittelin jotain rauhallisesta vauhdista. Seuraavaksi jatkettiin peffamäkeä pitkin alas ja löydettiin "sininen"-polku jota ei ollut tietenkään kartassa. Se olis varmasti helpottanut monen menemistä, jos järjestäjät olisivat sen maksettuun kartta ainekseen viitsineet ostaa.

Lähderastilla R12 lähes törmättiin "kesälaitumelle" eksyneeseen IhanHukassa parivaljakkoon, joka singahteli sinne tänne. Hyviä kuvia saatiin heistä ja hyviä vinkkejä vaihdettiin keskenämme. Ilma tosin välillä oli vähän sakea käskytyksestä ja 'mihin ihmeeseen sä jäit' mustikoita syömään huhuiluun. Touhuilu melkein tarttui meihin R80 rastilla, kun tiputettiin vähän aikaisin polulta alas mutta rasti löytyi.


Järvenkierto meni sukkana ja ihan täydellistä tilannekuvaa en saanut vaikka hyvä tilaisuus siihen olisi ollut tarktori hääparista. Yritin myös houkutella Luopioisen terassille Kaitsua, mutta kun tien vieressä ei ollut pubia niin jäi väliin kylmät 'limut'. R54 vaihdettiin R65, koska siitä sai pisteen enemmän. Kelin märkyys myös aihetti hankaluuksia jaloille ja vaikka satoi vain pari pientä kuuroa silti maasto oli aivan märkää. Me mentiin kuin tiskirätit imien kaiken veden havuista ja peitteisestä maastosta.

R25 leimattin rasti ja täytettin vesivarastot. Sitten otin kengät ja sukat pois ja jäin istumaan kartan päälle. Aika kului ja kului ja Kaitsukin otti tossut ja sukat pois. Ihmeteltiin, kun muita ei näy, aika kului ja varpaita heiluteltiin tuulessa. Jalat kuivuivat pikku hiljaa. Mietittin mitä Kaitsun vuotavalle juomasäiliölle tehtäisiin. Ei saatu irti liitosta jotta olisi voinut tiivistää sen joten ehdotin että laitetaan se väärin päin niin vuotaa ainakin vähän vähemmän, ja se toimi kohtalaisesti.  Helppo juomarasti ja vaikea päätös. Päätöksen tekeminenkin kesti pitkään, oikeastaan oltiin rastilla 61 minuuttia! Siis ei hiventäkään järkeä, mutta ei olisi ollut eteneminenkään, koska omat jalat olivat ihan 'kukkakaalina'. Poikkeus säännölle vahvistui ja mun jalat vaan ei ole tehty märälle kelille. Lopulta lisää vaseliinia ja kuivat sukat jalkaan. Päätettin jatkaa suunniteltua reittiä ja toivottiin että tauko antaisi jaloilleni aikaa.


Ilta hämärtyi ja kartan puutteelliset merkinnät vahvistuivat, mihinkään ei voi luottaa varsinkaan hiekkakuopan kokoon. Harjusta puuttui vain pienen pieni pätkä. Karttojen laatuun voisi hieman panostaa ettei mene ihan pingoiluksi. Lamppujen laittamiseen meni 4min rastivälillä 48-76, kun kartan lukeminen hyytyi täysin. Edettiin kuitenkin ihan hyvin aikataulussa ja tauosta oli todellakin ollut apua. Tietty buranaakin meni muutama kuten suolaa. Kaitsu teki yhdet voltit hiekkatiellä siitä onneksi selvittiin säikähdyksellä. Kyseli mun jalkapohjien vointia ja vähän paremman kuvan niistä annoin.



Toisia tiimejä näkyi tosi vähän tällä yläpätkäällä ja pidettin pieni huoltotauko 75-96 välissä joka kesti noin 8min. Kartasta oli jo katsottu 'rakennus' rastia ja sellainen olisi 61. Siitä löytyi mukava avoin vanha mylly-museo. Kirjauduttiin sisään ja huilattiin laverilla 19min ja tankattiin mitä repusta löytyi. Tuuletin taas varpaita. Lepo teki hyvää ja harmi ettei ollut makuupussia, koska olisin varmaan sujahtanut sinne ja nukkunut ainakin tunnin. Matka kuitenkin jatkui vaikkakin märkien sukkien takaisin jalkaan laittaminen tuntui kivalta ;-).


Rastilta lähettiin ja ihmeteltiin missä kartassa kulkeva tie oikein on. No haettin sitä rummun toiselta puoleta ja sit hevoshaasta, kummassakaan ei ollut kunnon tietä. Lopulta mentiin uudestaan rummun yli ja jatkettin umpeenkasvanutta polkua pitkin. Mentiin suunnalla ja ryteikkö oli super ryteikköä. Kaikkea sitä itteä, ehkä suunnistajat tykkää, mutta ei tälläinen polku kiituri. Onnettomalle stoppari polulle tultaessa tajusin että luultiin tieksi tuota kapean puron merkintää joka 1:40k kartassa näyttä ihan samalta. Järki jäässä ja äly hoi minne sää katosit.

R81 pieni tauko 4min tankkausta ja tyhjennystä. Jyrkänteet jylhiä ja jäkälä vaara. Ne olivat sen verran liukkaita tossun alla että normi talvikelikin on pitävämpi. Ennen 72 oli hyvä puro, josta Kaitsun juomasäiliö tankattiin 7 minuutissa lappoamalla 0,5l pullolla (merkkiä ei saa mainostaa). Lähestyminen R72 meinasi mennä mönkään, kun ei meinattu nähdä rastia puun takaa ja luultiin olevamme jo liian pitkällä. Paikalla oleva avokallion pystyi tunnistamaan vain tuosta jäkälästä. Puut olivat täysmittasia joten mun tulkinnan mukaan olisi pitänut olla metsää. Sit olin sitä mieltä että jätetään 30 väliin kun on niin pöheikössä ja jalkapohjat eivät olleet ihan missään super kunnossa. Itse jalan muut lihakset olivat freesinä vaikka vasen polvi hieman kertoi olemassa olostaan. 90-85 välillä pidettin pieni tankkaus/lepotauko johon hurahti noin 8 min.



Saman pudotus kohtalon koki R20, koska ei vaan huvittanut enää rämpiä yhtään. Jotenkin sitä meni jo maali moodiin ja tavallaan pää luovutti, kun näitä kisoja on koluttu niin monta ettei niitä edes kaikkia muista. Keli oli hyvä ja aurinko paisteli hivenen usvan seasta ja luonto oli kyllä äänien kanssa kaunis. Kuikatkin hieman ihmetteli meidän menoa ja antoivat pyrähdys näytöksiä ja lopuksi emo teki tarkastus ylilennon varmistaakseen meidän poistumis suunnan.

Lopulta maalissa aikaan 20:45:18 ja matkaa tuli noin 88,8km. Tulokset. Oltiin aamun ensimmäiset ja palautetta annettin tiukasti saunan jälkeen. Sitten odoteltiin ja tankattiin ruokapöydästä evästä ja otettiin kuvia. Jalkapojat olivat romuna mutta tuuli ja kylmä vesi niitä virkisti kummasti. Pisteitä tuli mitä tuli ja aikaa jäi käyttämättä noin 4h kun laskee siihen tuon ylimääräisen varpaiden tuulettelun. Katsoessani laskennalista linnuntiematkaa (61,1km) meillä on todennäköisesti parhaasta päästä tuo piste/matka suhdeluku. Eikä me noita pieniä pisteitä juurikaan haettu.

Kiitos Kaitsulle matkaseurasta ja tämä oli suunnistusta ilman pummia, vaikka lähellä se olikin muutamaan otteeseen!