Winter Trail Run Cup 10k

Tällä kertaa viivalla oli nimekästä porukkaa. Itse kävin tekemässä kunnon verran pohjille ettei sitten vanhan luut ja nivelet ala paukkumaan itse kisassa. Tarkoitus olis mennä taas eka kiekka himmaillen ja toka kiihdyttäen. Eka kiekka meni gps jäljen mukaan 25:05 eli tavoiteeseen päästiin niukasti. Alussa kukaan ei tuntunut haluavan keulapaikkaa niin rykäsin itseni keulille ja mäen puolivälissä Antti tuli ohi. Noustin Keinukallion mäelle peräkanaa ja muu porukka ihan kannoilla kiinni. Lasku oli jäätävää puiden väistelyä, mutta pelottomuudella tästäkin päästiin alas rennon letkeesti.

Metsäkiekan alkaessa Miikka lähti keulille ja tämän seurauksena hieman jäätiin, mutta hyvänä kirinä vauhdin lisäys tuntui. Mentiin sellaista 4:15 vauhtia ja se sopi mulle. Enempää kun ei olis irronnut. Lopulta Antti ja Miikka vaihtoivat vetovuoroa ja hieman tuli rakoa (taktikointia). Tein myös ohituksen ja kyselin onko jalat kunnossa ja ilmeisesti toipuminen ei ole tapahtunut toivotulla tavalla.

Keulaan oli sellainen 15m matka eli päädyin vetämään tätä kakkosryhmää. Kysyin et haluuko kukaan tulla pitämään vauhtia ja kuulemma vauhti kelpasi. Tokan kiekan pitkillä nopeilla etelään menevillä poluilla kärki näkyi edessä mut nyt joutui vain keskittymään omaan tekemiseen ja pitämään aistit valppaina jos mielii pysyä sijalla 2. Lopun ylös-alas-ylös-alas osuudella mäet olivat jo vaikeita ja kieroksella ohitettaviakin oli muutamia. Alamäet meni vielä suht rennosti mutta polun leveys ei meinannut riittää. Sai ihan tosissaan tehdä töitä pitääkseen homman paketissa.

Takana tulijat olivat ylämäissä hieman etäämpänä mutta silti lähellä. Lopun mäki sitten ratkaisi miten käy. Siellä näin taas Antin selän ja hapen kulkemisen kanssa oli hieman vaikeuksia, joten päätin itsekkin voimakävellä mäen ylös. Toinen takanatulija käveli myös mutta nuori HS:n kaveri paineli aropupuna. Alamäen alkaessa tiesin että nyt tullaan ohi ja hihkaisin kannustukset et nyt luukku auki. Itse hitusen varmistelin alamäen röykyissä ettei teipatut nilkat pyörähdä ympäri. Lopulta 3 kärki tuli maaliin tasaisin noin 20m välein ja varmaan 5 ekaa oli n1min sisällä. Eli viimekerrasta sijoitus parani yhdellä ollen 3.

Teknisesti juoksu meni hyvin ja taktiikkakin oli hyvä. Sain hieman rauhoitettua ekan kierroksen vauhtia ja sijoitus oli hyvä varsinkin kun ottaa omat ikäkertoimet mukaan. Kahviossa olin ansainnut munkkirinkilän ja sepä vasta maistuikin hyvältä.

Tapahtuman sivut

GPS datat

Tulokset

Loppiaisrogaining 8h

Viikin villikko & Tapanilan tuhmuri toteuttivat suunnittelemansa reitin -15­°C pakkasessa. Reitti ja kartta löytyy täältä. Jotenkin luin osallistumisohjeet vähän väärin ja ymmärsin, että vain yksi kartta per joukkue. Reitti hahmotettiin sitten yhteen karttaan ja sillä myös mentiin. Suunnittelun aikana ratamestarilta kysyttiin saako oikaista yksien peltojen yli ja lupa tuli. Myöhemmin tuolla koettiin kylmettävä tilanne.

Lopulta reittimme hahmottui siten, että alussa pieni koukku ja vasen yläkulma pois 29 ja 47. Pari 2p rastia lähellä maalia 120 tien varrella. Sekä vasen alakulma varalle, jos metsässä olisi nopea keli. Matkaksi mittasin +50km ja 10km välein merkki sekä pari lyhyempää välimatkaa maalin läheisyydessä. Suunnitteluun meni 45min aikaa ja samalla tankkasin mehua ja yhden lihiksen. Muut tavarat olivat jo valmiina ja juomapulloille oli laitettu kädenlämmittimet niiden 'taskun' pohjalle. Kovasti porukka oli lähdössä hakemaan kaikkia rasteja ja pyörällä se voisikin olla mahdollista.

R21 - 24 - 59 lähti hyvin liikkeelle ja matka R34 tuntui kestävän ikuisuuden. Lopulta tultiin pellon laitaan jossa Juha/Asmo jo viilettivät vauhdilla leimattuaan rastin. Kuulemma oltiin pahasti sivussa mutta lopulta taidettin olla 100m sivussa. Kompassin käyttö tuntui välillä unohtuvan kun kartta oli luettava ja pienetkin avokalliot siinä näkuivät. R38 - 46 - 32 - 45 - 56 jossa hieman sekotettin Rysapöksyn ajatusta ja pitivät pientä neuvonpitoa kun me jatkettiin päättäväisesti länteen.

Tässä kohdin osui muutama suo, jossa sai aika varpahippasilla edetä jottei mulahtanut suohon. R54 - 55 jota ennen pienen puron jää lopulta petti ja Ninan jalka pulahti veteen ja hanskakin siinä kastui läpimäräksi. Ihan heti en ollut hereillä, mutta lopulta sain kiskaistua hänet märästä pulasta kuivalle pakkasmaalle. Pikaisen analyysin perusteella, rasti nopesti leimaten, jatkettiin rivakammin matkaa, jotta lämmöt pysyisivät päällä. Onneksi kädenlämmitin pelasti kastuneen hanskan. Tarjosin omia varahanskoja, kun lopulta muistin ottaneeni mukaan. Sitä ennen mietin jo tupla buffi hanskaa, jos sormet alkavat palella. Vedenpitävät sukatkin kuulemma lopulta lämpenivät.

R43 - 37 jonka jälkeen kuultiin, että maston itäpuolella joku maanomistaja lupasi seuraavan metsäoikojan mukiloida tai jotain. Joten varmudeksi kierrettiin tuo jokipenkka tien kautta matkalla R52 lle jossa tavattiin Liekkitiimi. Joten hyvin ehdittiin vaihtaa kuulumiset kun samaan letkaan yhtyi vielä muutama muukin joukkue. Kuulemma tässä olisi voinut olla reitiltä eksymisen vaara..? Siis mehän kuljetaan aina omia polkuja. R28 - 58 pisto, Ninan leimatessa 28:n käytin metallista sillankaidetta juomapullon jäätulpan avaamiseen ja sain juotua melkein tyhjäksi tuon jäähile pullon. Toinenkin pullo oli jäässä ja siitä ei juurikaan mitään enään irronnut. Olisi pitänyt laittaa tupla lämmittimet tai juoda molemmista pulloista tasaisesti tai siiten takki repun päälle, toki eihän mulla niin väljää takkia ole.

R53 oli gps mukaan väärällä kivellä, mutta kuulemma pohjoisessa olisi ollut vieläkin isompi kivi. Seurasin jälkiä ja suoraan rastille. Etelään kun tultiin niin kiven ympärillä oli kovasti pyöritty. Voihan tämä olla jonkun joukkueen jäynä siirtää rastia kun en muista oliko tuo leimasin lukittu. Tiet R41 oli hieman hukassa, lopulta korkeuskäyrät paljastivat rastikukkulan. R51 lyhyt tauko (3min) yritin juoda sekä syödä jäätynyttä ruisleipää. Onneksi laitoin suklaan hanskaan käsien lämmittimien kanssa niin helpompi syödä sulanutta suklaata.

R49 (lamppu repusta 1min) - 33 - 57 suunnistus kivikon ja korkeuskäyrien avulla hyvin. Sitten tultiin ojalle jossa näkyi useita pludaus jälkiä ja jäätä koetellessa itsekkin kastelin toisen kenkäni. Etsittiin muka hyvä kapee kohta ja hyppäsin yli ja pääsin juuri ja juuri toiselle puolelle. Nina otti vähän vauhtia ja ilmeisesti vauhdin ottaminen vei voimia ponnistuksesta ja vastapenkkaan pulahdus. Olin jotenkin nukuksissa eli ihan heti en saanut kuivalle maalle nykästyä koppuroilla nahkarukkasilla ja alkoi olemaan pientä paniikkia ilmassa. No nyt ei muuta voitu tehdä kuin jatkaa matkaa. Sekä pohtia kuumeisesti miten toimitaan. R44 rasti jälkikäteen oli hieman lähempänä tietä mikä oli onni, kun löytyi nopeesti.

Pohdin että nyt pitää saada kuiva kerrasto Ninalle, jottei jalat jäädy ihan totaalisesti. Tultiin tielle ja alkoi kartan päällä taiteilu, jotta mulla varalla olleet Devoldin 240 kerraston housut saadaan märkien jäätyneiden päälyhousujen alle ja ohuempi märkä kerrasto voi olla ihoa vasten, kun merinovilla lämpiää nopeesti kun pystytään juoksee. Salomonin jäätynyt nauhotus ja lukko saatiin auki mutta kastuneet villasäärystimet sekä housujen jäätyneet vetoketjut meinasivat tehdä temput. Tähän meni noi 7min aikaa ja siinä tuli hieman kylmä.

Sit juostiin kovaa R48:lle ja ohitettiin Salomon Team Janne & co sekä vaihdettin jalkojen jäätymis kuulumiset. Tuolla tiepätkällä jalat eivät juurikaan lämmenneet, mutta onneksi kun metsään noustiin mäkeä niin jaloissa alkoi olemaan tuntoa. Rastille lähestyminen meni hieman sivuun ja tiesin korjaavani oikeaan suuntaan, joten rasti löytyi nopeasti pienen koukun kautta. Sit vauhdilla R50, jossa Liekkitiimi hieman meitä taas lämmitti. Otettin tien kautta koukku, että lämmöt pysyy paremmin päällä. R35 pienellä hapuilulla ja R25 helppo.

R30 oli itse pahin ryteikkö missä ikinä olen ollut. Usko meni kerran ja lopulta toisenkin kerran. Päätettin jo luovuttaa ja lähteä eteenpäin, mutta onnenkantamoisena rasti tuli lopulta vastaan. En taaskaan kunnolla kompassia käyttänyt ja luulin noiden polkujen olevan selkeempiä. Jälkikäteen olis pitänyt mennä kaakon kumpareen kautta, jonka pitäisi olla selkeä. Tästä kun selvittiin niin hurautettin yhden risteyksen ohi, kun yritin hieman tankata ruisleipää, jotta jaksaa lopun tarpoa. Korjaus oli nopea ja hieman extra metrejä. Tähän apuun Nina tarjosi juotavaa juomasäkistä, joka tuli tarpeeseen. Olinkin jo useaan otteeseen syönyt lunta, josta nestettä saa silleen sopivasti, vaikka väittävät sen olevan vaarallista. Elämä on.

R26 - 40 - 31 jossa nähtiin Kickbike mestari Alpo ja tuumasin että olis vielä 30min aikaa, mutta myö mennään maaliin ettei palelluta kokonaan tänne pimeeseen metsään. Matkalla vielä näytin R21 maston valot et tuolla olis 2p mut tämän treenin harjoitus tehovaikutus on jo kerätty. Toki kisassa tuo olisi hyvin ehditty hakea.

Aika 7h 40min (garmin aika liikkeellä 7:15:30), 54,9km, 116/138p, 8 rastia jäi hakematta.
Sijoitus ?

Yhteenvetona kaikki toimi hyvin ja pientä parannettavaa toki löytyy mutta arvosanaksi antaisin 9+.