Libahundi Jälg

Libahundi Jälg 6h seikkailu rogaining - joukkue "Palauttelijat" - voittoon tiukalla marginaalilla ennen maailmanmestareita!

narutusta..

Ennen lähtöä oli ilmassa draaman aineksia monella saralla, koska etukäteistietojen mukaan matka kaikkien rastien kautta olisi sen verran lyhyt, että lähdettiin soitellen sotaan ja hakemaan kaikkia rasteja - ainakin sähköpostien perusteella. Tilanne realisoitui tiimin "pakastearkussa", kun nupineulojen kanssa oli leikitty riittävästi. Keskelle jäi Bermudan kolmio, muuten naru löysi aina jonkun nupineulan halaukseen. Narussa oli merkkejä 240 cm ja siihen vielä reilu 20cm summamutikassa päälle. Eli lonkalta väännettynä noin 35-37 km linnuntietä pitkin.

homma pulkassa..?

Lähtöä oli siirretty 15min, koska paikalle vielä tuli muutamia mattimyöhäisiä tai sitten oli jotain hässäkkää vielä päällä. Sehän meille sopi ja otettiin autossa vielä pienet levot ja läppä oli edelleen aika levotonta. Viimeinen nopea tyhjennys pusikkoon ja lähtökarsinaan lähes viimeisinä ja osattiin myös pyytää se lähdöstä saatavan seikkailutehtävän ohjeet.. huh huh nyt oli jo ihan sähköjänis olo!

Tähän sopiikin hyvin paljastus meidän suunnitelmasta ja toteutuksesta klik, jotta selityksiä voi seurata kartalta.

onks oikee suunta..

Jorman kertomana:

"Lähtökarsinassa saatiin ensimmäinen tehtävistä eli kahdeksan rastia tietyllä aluella ja tässä joukkue sai hajaantua. Mikko otti pari rastia itselleen ja me mentiin Tomin kanssa keräilemään kolme rastia keskeltä aluetta. Mikkoa ei näkynyt sovitussa paikassa meidän saapuessa joten Tomi lähti hakemaan vielä yhden rastin ja minä jäi odottamaan Mikkoa. No Tomi tuli taas ensin ja lopulta Mikkokin jolla oli ollut vissiin pientä hakua pienin mittakaavan kanssa. Sitten jatkettin yhdessä muutaman rastin kautta eteenpäin, Mikko suivaantui suunnistusvirheestään siinä määrin että nyt kaveri veti ihan tikkana rastilta rastille."

pisteitä sataa..

"Tossu oli kaikilla kevyt ja rasti toisensa jälkeen napsahteli plakkariin. Välillä vinoiltiin jostain mäkien kiertämisestä paikotellen taas oli pientä arvontaa reitin valinnan kanssa mutta kokoajan pysyttiin hyvin kartalla ja onnistuttiin korjaamaan heti jos meinasi tulla virhettä. Maasto oli sitä Sipoonkorpea itteensä eli soita ja mäkiä avokalliolla höystettyny. Hienoa maastoa painaa menemään kun jalka nousee ja suunnistus pysyy hanskassa."

Alun tutustuminen karttaan tapahtui siis 25-44-47 rasteilla, jossa viimeinen meinasi mennä hapuiluksi. 33-40-55-35-63-65 oli vaivan käsittämätöntä rallattelua ja mää vaan vielä twiittailinkin sekä olin välillä kartalla ja välillä liian aikaisin jossain kummallisissa maaston muodoissa.

Me vielä rinteessä.. 

Ennen kaasulinjaa vielä kuvailin ihan innolla, kun eräs "alppikauris" oli jo itse kaasulinjalla ja me yritettiin jotenkin pysyä perässä hieman jyrkemmässä alamäessä. Lopulta päästiin alas ja paineltiin tasasella hirmu kyytiä. Siinä jotenkin säädin jotain ja hirvee täräys suoraan rintakehään ja meno loppu täysin. Paita meni rikki ja huutelin et ny pitää tarkastaa miten kävi.. paitaa nostaessa totesin ettei hätää ihan pieni naarmu vaan kun tikku osu rintalastaan. Sit meno taas jatkui ihan niilona..

rastien hakua..

20-38-50-64-51-84 jossa Mikko ammattilaisen ottein lähti SUPpailemaan ja hoksasin kysellä mitä evästä pitää kaivaa esille silläaikaa kun Jorma kävi ottamassa kuvia tilanteesta. Satoi aika paljon juuri tässä kohtaa ja tempasin pari geeliä huiviin ettei vilu tulis puseroon mut kyl se silti tuli. Nopeesti suoritetun tehtävän jälkeen paineltiin mäkeen niin että hippulat vinkuivat.

ranta häämöttää..

60-41-42-57-48-83 ihan polku rallatusta tonne notkuvien herkkupöytien ääreen. Harmiksi 42-57 välillä tuli kahden vian tapaus, kun ojan ylityksessä Mikon tossu vaihto ajolinjaa märän puun päällä ja Jorma tuuppas tossun pohjan suoraan nilkan päälle. Hirveen parkumisen jälkeen nilkka vielä toimi mutta tilanne näytti todella pahalta.  Tehtävärastilla pikaisesti katsottuna näytti sukoku pulmalta ja mies vielä huikkasi, että olis tällainen pulmalelu. Ennen kuin kissaa ehdin sanomaan Mikko jo täytteli sudokua ja mä katson sivusta, kun Jorma ratkaisi pulman lähes äänen nopeudella. Leima matkaan ja notkuvan makkarapöydän kautta taas tossu metsään loikkasi.

Nyt kolkuteltiin jo puolivälin kulmia vaikka siltä ei tuntunutkaan.. vielä oli fiilis että jos krampit ei iske niin hyvin tässä käy.  53-70(kirjallinen tehtävärasti), jossa saatiin ihan huippu kuva Mikon pitkän selfie käden ansiosta. Tämä "jyrkänne" kuva piti sitten lähettää sähköposti osoitteeseen.

komee poseeraus..

"Aku Ankka - 313" info @libahùnt.eu

Viestin lähetys vaan tömäsi johonkin esteeseen ja seuraavat rastit 26-58-52 meni ihan "mummo" tunnelissa, kun räpäsin tuota heittomerkkiä u:n päältä pois, joka lopulta onnistui vaikka varmaan lähetin viestin kolmeen kertaan. Kosketusnäyttö ei vissiin oikeen toimi, kun näytölle tippuu lippalakista vesipisaroita.

66 tiukasti alakautta ettei vaan jouduta hukkaan.. mäki tuntui jo reisissä ja joutu ihan tosissaan käskemään käsillä. 67-36-59-49 mentiin aika haipakkaa ja kyllä "Reeda Tuules" tiimilläkin oli keveä tossu. Polkuja pitkin mentiin kalliolla muttei mitään kiviröykkiötä löydetty.. Tässä oltiin jo polttamassa tossuja, kun ei meinattu pysyä naisen perässä.. Rasti rastilta jatkettiin. Jotenkin piiskasin meidät taas mäkeen ja päästiin hetkeksi kävelemään mut reitinvalinta oli hitaampi.

aina ehtii selfien ottaa..

82 liitokiekon heitossa Jorma halusi uittaa Mikkoa ja melkein siinä onnistuikin.. oli kyllä tosi lähellä ettei uitu koko poppoo tuolla rastilla. Matkalla 56 rastille homma alko jo tummumaan ja tungin väkisin kuivakan graham mini lihiksen suuhun ja muut ihmetteli miks oon niin hiljainen.. ei siinä mitään läppää irronnut ku piti mutustella. 61-62 välillä oli Jorman puskatauko ja me hyödynnettiin se syömällä nopeeta energiaa eli geeliä koneeseen.

Sit jotenkin 43-29-28 välillä aivoissa tapahtui jotain ja tuumasin että jotenkin pitää ehtiä tolle tehtävärastille vaikka mikä olis ja jätettiin 21-31 käymättä ja mentiin suoraan 45-24-46-81, jossa kevein lähes alle puolisataa kiloa painava kaveri Jorma nostettiin "lipputankoon". Mikolla oli loistava hyppy tekniikka ja mä kevensin narua kyyryyn menemällä joten leima tuli älyttömän lyhyessä ajassa, huhun mukaan oli nopein suoritus. Tässäkin tehtävässä auttoi kun joukkueessa oli kolme jäsentä.

parhaat palkinnot

Mikko suunnisti kylmähermoisesti 54 rastille kosteikko notkon kautta ja kun kallioille päästiin niin oltiin lähes rastin tuntumassa. Kello tikitti uhkaavasti ja nyt ei ollut varaa säätämiseen. Sit tuupattiin ihan törkeen ryteikön läpi 34 rastille, jossa vielä arvottiin maaliin vai 30 rastille ja todettin että oli niin paska tossu tänään että nöyrästi maaliin ettei tule sakkoja (niiden määrästä kellään ei ollut tietoa).

Matka maaliin tuupattiin tietä pitkin aika reippaasti ihan siinä 5min/km tuntumassa ja sehän ei yhtään tuntunut kivalta siinä vaiheessa, mutta nyt se jo lämmittää mieltä! Huomaa alla olevat palkintopalautus juomat!

Kuva:Anne Dahlgren

Matkaa tuli vaihtelevasti 43,5-45km väliin johtuen tehtävärasteista. Oma mittari näytti 44,5km.

Gps seurannassa olevat joukkueet: klik

Järjestäjien sivut: libahunt.eu

Tulokset: klik

Oma GPS data: klik

Kiitos Mikko ja Jorma! Kiitos järjestäjille! Aivan mahtavaa Paluttelijat!

Salpausrogaining 12h

"Les Köykäset"

Vaihteeksi hieman haastavampi keikka. Tiedossa olisi kaunis keväinen keli hyvässä säässä, mutta kanan liekit. Jo aamulla oli selvää että sataa ainakin puolet kisasta ja metsä on taatusti aivan litimärkä. Räpylät olisi ollut parempi varustus. Näillä mitä oli annettu oli kuitenkin syytä lähteä matkaan. Fiilis oli hyvä ja tiedossa olisi supersäätöä päivällä että pimeässä. Reitin suunnittelussa mentiin hifistelyn puolelle ja olin tehnyt 240cm narun 10cm merkinnöillä.

Pihkaviitta

Lopulta tingattiin Armolta hänen suunnitelma ja verrattiin omaan niin nähtiin että lyhyemmälläkin jolkottelulla olisi päässyt samaan pistemäärään. Reittiin tuli pitkiä välejä hieman liikaa. Toisaalta suunnitelma oli hyvä meille ja "Les Köykäset" olivat valmiina taistoon. Ja sitä vettä tuli ja tuli niin kivasti että oli pakko pukea sadetakki päälle. Jalat sentään tekivät töitä niin mikäs niiden on olla.

Juomarasti

Ruokaa repussa oli 1,3l juotavaa, kaksi minigrip kakkisekoitusta (+r), kismet, lakupötkö, kaksi patukkaa, 3x geeliä, colatölkki ja ruisleipä. Kerran löydettiin juomapiste, kun eka jätettiin väliin tarkoituksella nestetason ollessa riittävä. Tällä samaisella pisteellä paistateltiin päivää ja Juha vaihtoi tavis sukkiin. Josta tuli mieleen että suolla liikkuminen jäädytti jalat aika hyvin ja köpöttely sen jälkeen oli hidasta kunnes lihasten lämpö alkoi vaikuttamaan.

Rastit otetaan selkä suorana

Kerran juostiin karkuun paikallista vahtikoiraa jolle yritettiin syöttää reppuja eväineen päivineen mutta oli jo sen verran kaukana omasta reviiristä että luovuotti, huh jännä paikka oli. Sitten pari sorsaa säikäytti Mikon kun ne kirjaimellisesti lähtivät tossujen alta lentoon. Sekä pari mäyrää/supikoiraa tappelivat keskenään vappusimasta vajaa tunti ennen maalia.

Jäkälä liukumiinoja

Tälläkertaa toteutettiin suunniteltu reitti vaikka puolivälissä Mikon kanssa epäiltiin vahvasti ettei onnistuta reitin kierrossa. Juhalla kulki jälkimmäinen puolikas paljon paremmin ja lopun tiepätkät hän saikin vetonarulle töitä. Itse yritin sinnitellä heidän perässä, joka onnistui juuri ja juuri. Jouduin syömään kaikki eväät että tehot pysyivät päällä. Lopussa olitiin ihan kuittina koko pöljä poppoo näin vappuaattona.

Kaksikertaa tein ihan kunnon kuperkeikat kerien sekä taistelin yhden kiven yli siten että kivi voitti ja taas turve kutsui. Ihan kätevää tämäkin notkeus harjoittelu. Eka rasti pimeällä meni kuin telkkä pönttöön eli R61 joka onnistui tosi hyvin hiipien hiljaisesti napakymppiin. Seuraava ei mennyt ihan niin hyvin mutta iso kivi löytyi josta sai kiinni.

Metsän neito

Kokonaisuutena homma meni erinomaisesti vaikka välillä suunta olikin hukassa, mutta se kuuluu tähän lajiin näillä kartoilla ja mittakaavoilla. Matkalla ehti twiittailee ja kuvailee hyvin sekä tutustumaan erittäin tehokkaasti hoidettuun suomalaiseen huippu metsätalous alueisiin kaikkine herkkuineen.

Turvelautta speciaali

Tänä vappuaattona sai ihan tosissaan tehdä töitä, että pärjäsi Armon suunnitelmalle. Hän oli kilpailun ulkopuolella, koska yksin lähti matkaan eikä löytänyt yhtä 60p rastia. Meidän ero lopulta oli 30p eli tiukille otti ja tulevissa koitoksissa taas väännetään. Erot virallisissa tuloksissa olivat selkeät ja voittohan sieltä napsahti 12h sarjassa. Matkaa tuli 87km (+d1450m) ja langalla mitattiin noin 70km linnuntietä. Taukoja pikaisesti katsottuna oli reilu 10min + ne lukuisat lyhyet tyhjennystauot ja kartan tihrustukset.

Tulen vielä piirtämään reitin kartalle kunhan vain saan kunnon skannatun kuvan kartasta.

Tässä kiemurat klik uuteen ikkunaan tai alla