tiistai 8. maaliskuuta 2016

Transgrancanaria maraton 44k

Video lisätty tähän alkuun:



Huh huh olipas vilistävä alamäki jalkojen alla ja vieläkin silmissä vilisee kivet ja askel hakee paikkaa. Kisan pohjille oli sairastettu pari flunssaa joista kumpikaan ei ollut kovin paha, mutta pitkävetinen. Sellainen 6 viikon nuhajakso alla yhdellä määräviikolla. Fiilis oli hyvä, kun lähti kisaan eikä mikään muu ollut arvoitus kuin oma kunto. Onneksi Asmolla oli selvät sävelet niin päätettiin lähteä yhtämatkaa.



Repun varustukset olivat "täyspakkaus" mallia. Nestettä oli mukana 2,5l eli 1kg ylimääräistä. Sekä vaatetusta oli kunnon talvikeliin ja pakolliset varusteet lisättynä ensiapupakkauksella. Syötävääkin oli mukana reilusti jos vaikka nilkka poksahtaa matkalla niin voi rauhassa taivaltaa.Tarkoitus oli mennä 4 geelin voimalla sekä joka huoltopisteeltä tuoreita appelsiinin paloja 2-4 per piste. Sekä juotavaa etupulloihin kaikilta muilta pisteiltä paitsi ekalta. Tämä suunnitelma pitkin loppuun asti.


Lähdöstä ryysittiin vauhdilla eturintamaan ja eka mäki meni heittämällä ylös. Odotin pahempaa tunkkausta mutta olikin yllättävän lyhyt. Ilmeisen hyvä vauhtiryhmä tässä oli kun vähän ohiteltiin ja vain pari taisi tulla takaa ohi. Väliaikasijoitus huipulla 93.



Eka alamäki noin 1000m laskua piti ottaa rennon letkeellä ja lentävällä askeleella Pitkässä kisassa en olisi uskaltanut tätä vauhtia painella. Nyt matkan pitäisi olla pikamatka ja podetut flunssatkaan eivät haitanneet. Kuvailin GoProlla sen mitä kerkesin ja lähes kaikki aika meni askelmerkkien löytämiseen. Pari kertaa askel hapuili mutta siitä selvittiin säikähdyksellä. Matkalla oli tasaisiakin kohtia ja niissä mentiin tosi haipakkaa. Kuudes km meni garminin mukaan 4:35min/km eli touhu oli lähes lentävää.

(suosittelen 0,25 hidastuksen käyttöä)

Huolto (väliaika sij. 81) ja pieni nousu sen jälkeen oli ihan hyvää palauttavaa tuosta mäestä. Jotenkin ylämäki sopii mulle paremmin kuin alamäki. Kuvailin mäessä hieman ja pohdittiin Asmon kanssa onko vauhti ollut sopivaa ja oltiin aikataulusta hieman edessä. Ekaan huoltoon oli 1h 40min tavoite. Asmon numerolapussa oli väliajat 4h 30min aikatauluu jota edellä oltiin koko ajan.



Toka alamäen paras km oli 4:42min/km juuri ennen huoltoa, jossa ei ollut hirmuista alamäkeä. Tässä mäessä jäin hieman Asmosta ja jouduin varomaan tuota oikeaa nilkkaa hieman, kun muutaman kerran se jo oireili. Enkä halunnut vääntää riskillä koska loma jalka paketissa ei olisi lomaa. Huollosta  (väliaika sij. 59) lähettiin yhtämatkaa vikaan mäkeen ja se pääosin juostiin ylös, kun oli sen verran loivaa. Jyrkimmät kohdat mentiin pohjevenytys kävelyä.



Vika alamäki ei enää kulkenut ja Inov Terraclaw 250 tossujen kantapään vaimennus antoi kiville periksi ja nehän kivasti kutittivat jalkapohjaa. Pito niissä oli mahtava, mutta vaimennus ei ihan riitä minulle. Alamäen alussa Asmon valkoinen lippalakki paineli karkuun ja suosiolla otin mäen varman päälle (lue huono kunto). Paras km tässä laskussa oli enää 5:18min/km, mutta pysyivät kuitenkin alle 6:n.



Mukulakivi puron pohja oli ihan hanurista ja edessä meni muutamia kanssa matkaajia ja niistä sai hyvää vauhdin pito apua. Ohitin muutamia matkaajia ja takaa ei kuulunut mitään ääniä. Nyt oli ainoat vetoavut edessä. Matkalla oli yllätys juomapiste, jossa otin kokista puoli pulloa ja toiseen pulloon hieman vettä.



Lopun tasaista oltiin odoteltu, koska siellä olis hyvä painella kelpo km aikoja, mutta mukulakivi vaihtui betonivesikanaviin. Välillä oli toki asvalttia ja siinä olis voinut painella mielin määrin, mutta puhti jäi alamäkeen. Hieman kuuma oli rotkonpohjassa vaikka merituuli yrittikin viilentää mukavasti. Huollossa yritettiin kysellä jotain, mutta tein pika tankkauksen lennosta, kun en ymmärtänyt mitä kysytään.. ja sijoitus tässä vaiheessa oli 48.



Maaliin oli vielä muutamat kiemurat ja vaikka hymy meinasikin hyytyä niin pian jalat saisivat ansaittua lepoa. Mitään ei matkalla mennyt rikki vaikka tasapaino muutaman kerran olikin koetuksella. Lopulta ansaitut hyppytuuetukset maalissa.

Sijoitus nuoret pojat sarjassa 10. / 273 kokonaisuutena 44. / 815

Aika 4:18:25
Matka 42,6km (xt910)
Nousu 870m (xt910)
Lasku 2480m (xt910)



maanantai 7. maaliskuuta 2016

Guayedran ranta

Kierros Agaetesta karuja rinteitä pitkin syrjäiselle rannalle

Valtavien kalliojyrkänteiden juurella monta pienempää rotkoa yhtyy Guayedranlaaksoksi, joka avautuu leveänä kohti merta. Sen pohja on pieni vihreä keidas. Espanjanvalloituksen jälkeen siellä eli vallasta syösty alkuperäisasukkaiden kuningas. Syrjäinen ranta on yleinen, mutta kanarialaiset käyvät siellä pääasiassa vain viinkonloppuisin.

Matkalla näimme yhteensä 3 eri ryhmää jossa oli yhteensä 7 henkeä. Ilmeisen rauhallisia polut ovat kunhan vain löytää lähtöpaikalle 2 gps laitteen, kartan ja opaskirjan avulla. Onhan meidän Suomenkin polut vaikeasti löydettävissä, mutta ihan vertoja nämäkin vetävät piilottelullaan. Sauvat olivat tarpeelliset, koska muuten touhusta ei olis vieläkään tullut mitään. Ihmeen jumissa noi pohkeet on vieläkin pienen maratonin jälkeen.


Rannalla oli alkamassa juuri laskuvesi, joten kivikkoiset penkat monimetrisine mainikeineen olivat pauhaavia ja musta hiekka oli vielä piilossa. Uintipulahdus oli mahdotonta ja keskityttiin kuvaamiseen.

Lopulta sataman rantaan syömään ja sen jälkeen saatiin nauttia hienosta valoilmiöstä vaikkei auringonlasku ollutkaan pilvetön.



10 km, 350m nousua ja aikaa 4h

hiekkadyynit, vuoria ja kapeita mutkateitä

Keyvt jaloittelu aamutuimaan hiekkadyyneillä, jalat olivat eilisestä kisasta hiukkasen jumissa. Pahiten pohkeet tiltissä ja kävely oli tepsuttelua, kuitenkin liikuin koko ajan eteenpäin.

Aluksi lähdettin katsomaan hiekkadyynejä ja rannan menoa miedon tuulisessa säässä. Kivan kokoisia aaltoja rantaan tuli ja ehdottomasti piti päästä varpaita kastamaan aaltoihin. Dyyneillä tuuli vei hiekkaa hienosti ja paikalla nähtiin muutama rohkea auringon nautiskelija. Jäätelöt piti tietty makostella.



Pian olikin jo lounaan aika ja kevyt päivälepo hotellin altaalla.

Iltapäiväksi oli tiedossa pientä tunkkausta vuoritien syleilyssä, mutta aina vain kapeneva tie ja navigaattorin huolimaton käsittely johti olemattoman parkkipaikan ohitukseen. Tie oli kuulemma sen verran kapea, että jouduttiin vain jatkamaan matkaa. Pari hätähousua päästin ohi ja muutama tuli vastaan onneksi sopivassa kohtaa. Lopulta päästiin tie alas ja suunnattiin padolle, josta piti lähteä polku ylös mäkeen.


Otettiin paikallisessa kahvilassa pika capuccinot ja matka jatkui huikaisevan upean näköisen patovallin yli. Soria järvi. Rinteessä nähtiiin telttailijoita ja muutamat vaeltajat tulivat vastaan. Tehtiin vain edestakainen reissu kun nyppylän kiertoon ei ollut aikaa, eikä jalatkaan vertyneet juuri yhtään.

Hiekkadyyni kierros: 1h 30min, 4,7km, nousu 50m

Padolta mäkeen: 1h 45min, 3,5km, nousu 200m